Sinue ''Haudankaivaja'' - Laumaton

Nimi: Sinue (''Haudankaivaja'')

Laji: Susi.
Rotu: tundrasusi
Ikä: tarkkaa tietoa ei ole, mutta n. 2 vuotta
Sulan alkuperä: Hiirihaukka.
Lauma: Laumaton

Ulkonäkö:
Sinue on noin 40kg painava, urossusi, jonka säkäkorkeus on 80cm. Sillä on hyvin tuuhea ja pitkä turkki kaulan, rinnan ja takapuolen kohdilla. Muualla turkki on lyhyttä ja sileää. Sinuen turkki on harmaan sävyinen, suurimmaksi harmaan sävy vivahtaa hivenen sinertävänä. Sinuen kuonon alaosa ja posket ovat vaalean harmaita. Vaaleanharmaita ovat korvien sisäosa, etujalat, maha ja takajalkojen varpaat. Vaaleanharmaan seassa on ihan leuan alapuolella, mahassa ja tassuissa kermanvärinen osuus. Sinuen niskakarvojen kärjet ovat tummat. Niistä lähtee juovana tumma viiva häntään asti. Häntä on kokonaan tummanharmaa. Etutassuissa on myös tumman harmaata. Sinuen kirsu on tummanharmaa myös.
Sinuen silmät ovat yönsiniset, jotka oikeassa valossa kiiluvat kauniin sinertävänä. Sen katse on hyvin tarkka.
Sinuen vartalo on voimakas, jämäkkä. Sinue ei siis ole mikään sirorakenteinen, mutta se ei ole myöskään mikään liian lihaksikaskaan. Kävellessään Sinue liikkuu ylväästi ja pää pystyssä.

Luonne:
Sinue on menneisyytensä takia joutunut kehittämään itsellensä omat tapansa. Sille ei ole kukaan koskaan opettanut kunnon käytöstapoja, joten Sinue saattaa olla hyvinkin arvaamaton.
Sinue, jota on kutsuttu myös nimellä Haudankaivaja, saattaa joskus olla hyvin vaikea tapaus. Se saattaa pahalle päälle sattuessaan käydä käsiksi ihan arvaamatta toiseen. Tuon takia Sinueta kutsutaan ''Haudankaivajaksi'', tavallaan kaivaa omaa, tai jonkun muun, hautaa tappeluiden takia.

Sinue on todella kärsivällinen. Se jaksaa odottaa pitkiä tovia joitakin asioita, kuten esimerkiksi saalistuksessa. Myös muiden susien suhteen uros saattaa olla erittäin kärsivällinen, eikä menetä hermojansa. Se on yleensä tyyni, jos vain ei ole pahalla tuulella.

Sinuella ei koskaan ole ollut minkäänlaista sympatiaa toisia kohtaa. Se ei välttämättä apuahuutavaa mene pelastamaan, koska ei välitä. Jos se menee auttamaan toista, se on joko huvin vuoksi menemistä, tylsistymisen takia, tai sitten ihan sattumalta auttaa. Sinuella ei nimittäin koskaan ole ollut ketään, joka olisi antanut sille rakkautta ja turvaa, niin se ei niin ymmärrä sellaisen perään. Sinue siis ei ole kovinkaan sosiaalinen.

Vaikka Sinue onkin arvaamaton, ja lähteä tappeluihin tuosta vain, sillä on järkeä kuitenkin päässänsä. Kun se pienenä hylättiin, se joutui itse keksimään tavat selviytyä ja löytää ruokaa. Uros on kekseliäs ja on oppinut ajan myötä elämisen taidon itse. Sinuen tapa liikkua on hyvin määrätietoista ja arvokasta.

Uros on toisaalta hyvin katkera sen vanhemmille, ja haluaisi tappaa ne. Kuitenkaan uros ei siihen pystyisi, koska ei muista pentuajastansa mitään muuta kuin sen, kun sen isä pudotti tämän kylmään maahan tämän vinkaistessa kivusta jalan kolahtaessa kiveen. Sinue muistaa vain sen, kun sen isä pinkoi oitis juoksuun, poispäin pennustansa.
Sinuelle menneisyys tavallaan on herkkä asia, ja se ei siitä mieluusti puhuisi. Vihan ja surun sokaisema menneisyys on moneen kertaan unholaan työnnetty asia uroksen mielessä.


Menneisyys:
Sinue ei muista vanhemmistaan juuri mitään. Se hylättiin silloin, kun se oli oppinut kävelemään ja juoksemaan. Sen isä oli vienyt sen illalla metsään, ja jättänyt sen sinne. Sen jälkeen uros ei ole nähnyt perhettänsä, vaan joutui keskittymään elämässä pysymiseen. Alussa sillä oli hyvin paljon vaikeuksia löytää ruokaa ja metsästää. Silloin Sinue joutui etsimään kuolleita hiiriä ja muita pieniä eläimiä, eikä niitäkään paljoa ollut. Sammakoita ja hyönteisiä uros söi nälkäänsä. Ihmeen kaupalla uros selvisi hengissä, ja pikku hiljaa alkoi kehittelemään metsästystänsä.
Uros ei ole kauheammin oleillut muiden susien joukossa, koska tosiaan ei ole viettänyt aikaa niiden ympäröimänä. Kuitenkin joidenkin kanssa se on joutunut tekemisiin, mutta yleensä ne ovat menneet tappeluiksi, koska uros ei ole sietänyt toisien susien arvostelua tai muuta. Yleensä se on itse saanut isommilta ja vahvemmilta susilta turpiinsa, mutta luovuttajaksi se ei ole siitä huolimatta ryhtynyt.
Muuta erikoista suden elämässä ei ole vielä kerennyt tapahtumaan.