Kaamostalven Huurre

Nimi: Kaamostalven Huurre

Kutsumanimet/Lempinimet: Kaamos, Huurre, Frost, useimmiten kutsutaan Rimeksi.

Laji/Rotu: Susi/Hudsoninlahdensusi

Ikä: 2v

Skp: Uros

Sulan alkuperä: Sai sulan isältään. Ilmeisesti kotkansulka. Pituus noin 15cm ja väriltään oranssihtavanruskea.

Lauma: Suvituuli

Arvo: Laumalainen

Ulkonäkö:
Rimen pääväri on vaaleanharmaa ja sen vatsa on lumenvalkoinen. Uroon silmät ovat kellertävät. Sen kirsu on rusehtava. Rimen turkki on melko pitkää ja se on mukavan lämmin. Uros on vankkarakenteinen ja melko lihaksikas. Sen turkki on kauniin kiiltävää ja hohtaa joskus kuunvalossa. Säkä on 75cm ja painoa löytyy 50kg. Rime pitää sulkaansa oikeanpuoleisen korvan vieressä.

Luonne:
Luonteeltaan Rime on tyyni ja kohtelias nuori herrasmies. Se yrittää aina käyttäytyä mahdollisimman kohteliaasti ja hyvin. Rime ei pidä riitapukareista ja yrittää melkein aina selvittää riidat puhumalla. Mutta jos riidanhaastaja ei kuuntele järkipuhetta, niin Rime näyttää mielellään taitojaan. Uros yrittää välttää turhia taisteluita mahdollisimman paljon, mutta tarpeen tullen tuosta ystävällisestä herrasmiehestä kuoriutuu kova taistelija. Rime kunnioittaa vanhempia ja auttaa aina hätää tarvitsevia pentuja. Uros pitää pennuista todella paljon ja tahtoisi joskus perustaa perheen.

Menneisyys:
Rime syntyi rakastavaan perheeseen ja oli pentueen ainut pentu. Uroksen äiti, Kaamostalven Lilja, välitti todella paljon Rimestä, ja ei olisi halunnut koskaan lähteä pois pentunsa läheltä. Lilja oli ehkä myös hieman ylisuojelevainen Rimeä kohtaan, koska tuo ei meinannut päästää edes Rimen isää pennun lähelle. Rime piti todella paljon äidistään ja olisi aina halunnut pysyä tuon luona, mutta toisin kävi.
Kun Rime oli noin puolivuotias, se oli äitinsä kanssa lähtenyt Lohijoelle. Lilja opetti Rimeä pyytämään kalaa. Rime oli hyvin innokas oppimaan ja ei meinannut millään pysyä poissa veden luota. "Ole varovainen, ettei virta vie sinua!" Lilja varoitteli vähän väliä. Rime ei kuitenkaan kuunnellut, ja kun se yritti loikata joen toiselle puolelle, niin se putosi suoraan jokeen. "Rime!" Lilja huusi ja juoksi äkkiä joelle. Rime näkyi jo melko kaukana ja Lilja loikkasi sen perään. Äiti ui minkä tassuistaan pääsi. "Äiti! Auta!" Rime uikutti. "Ei hätää, pikkuinen!" Lilja huusi ja ui niin kovaa kuin pääsi. Rime tarrasi kiinni yhteen kiveen ja Lilja myös. "Pelottaa!" Rime itki ja uikutti. "Älä hätäile! Isäsi on tulossa. Hän kyllä auttaa meitä" Lilja lohdutti. Pian Rimen isä juoksi paikalle. "Lilja! Rime!" isä huusi kauhuissaan. "Nopeasti! Auta Rime pois täältä!" Lilja huusi. Isä alkoi etsiä jotakin keppiä tai oksaa, johon Lilja ja Rime olisivat voineet tarrata. Pian se löysi pitkän kepin ja juoksi sen kanssa joelle. "Tarttukaa siihen! Nopeasti!" isä huusi. Rime tarttui oksaan, mutta kun Lilja kurottui ottamaan oksasta kiinni, tuon ote kivestä irtosi ja se joutui virtauksen vietäväksi. "Äitii!!" Rime huusi kauhuissaan kyyneleet silmissään. Rimen isä nosti pennun vedestä ja katsoi suuntaan, jonne Lilja oli ajelehtinut. "Voi, Lilja..." isä mumisi ja kyynel vieri tuon poskea pitkin. Rime lähti juoksemaan joen vartta pitkin. "Rime! Mihin sinä menet? Tule heti takaisin!" isä huusi ja lähti pennun perään. "Menen äidin luo! Hän saattaa olla vielä hengissä!" Rime huusi. Isä kuitenkin juoksi tuon eteen. "Älä viitsi, Huurre! Ei kukaan voi selvitä tuosta" isä sanoi ja katsoi Rimeä. Rime uikutti ja kävi sitten itkemään. Sen jälkeen Rime asui isänsä kanssa, joka opetti tuolle kaikenlaista ja antoi tälle sulan.
Rime lähti omilleen noin vuoden ikäisenä. Se oli kasvanut hyvätapaiseksi nuoreksi urokseksi. Noin kerran viikossa Rime kävi tapaamassa isäänsä. Kun Rime oli kahden vuoden ikäinen, sen isä kuoli ollessaan karhumetsällä. Siitä lähtien Rime on ollut yksinään ja yrittänyt etsiä itselleen puolisoa.

Pelaaja: KuuSusi
Olen roolipelannut noin kolme vuotta. Minulla oli pitkä tauko ropettamisesta ja tämän vuoden alkupuolella aloitin uudelleen roolaamisen.